Partalan kuninkaankartano on ainutlaatuinen vierailukohde Juvan kirkonkylän tuntumassa, Männynmäen viljely- ja kulttuurimaisemassa. Tila on paikallisen kulttuurin keidas museoineen, gallerioineen ja hotelli- ja ravintolapalveluineen ja nyt vieläpä uusituissa puitteissa. Rakennusten kattoja on uusittu ja puhdistettu, sisätiloissa on tehty korjauksia ja myös puutarha on heräämässä ruususen unestaan. Tervetuloa tutustumaan!
Partalan kartano tarjoaa nähtävää ja koettavaa kaikille aisteille. Kivinavetassa toimivat Partalan kuninkaankartanon hotelli ja tilausravintola ja vanhan pihapiirin rakennuksiin ovat ryhmittyneet Juvan museo, Juvan karjalaisten museo ja Galleria Kuninkaankartano. Näissä pääsee tutustumaan paikalliseen ja karjalaiseen historiaan ja sekä kotimaiseen ja ulkomaiseen taiteeseen.
Näyttelyt ovat avoinna kesäisin, vuonna 2025 tiistai-lauantai 10.6.-23.8. klo 11-17, yhteislippu alueen kohteisiin 4 / 2 €.
Partalassa vietetään tänä vuonna jo kolmatta kertaa suuren suosion saavuttaneita Juvan Antiikkipäiviä 13.–14.7.2024. Tapahtuma kerää kymmeniä antiikin ja vanhan tavaran kauppiaita Partalan alueelle ja houkuttaa viikonlopun aikana tuhansia kävijöitä tutustumaan keräilyn kiehtovaan maailmaan. Huom! Antiikkipäivien yhteydessä Partalan museoalueen kohteet ovat avoinna myös sunnuntaina 13.7. klo 11-17. Tapahtumaviikonlopun ajan museolippu kustantaa 2 €.
Partala on myös yksi Juvan Saimaa Unesco Global Geopark- kulttuurikohteista. Opasteet löytyvät pihapiiristä.
Partalan museoalue löytyy myös Facebookista @partalanmuseoalue
Partalan kuninkaankartanon juuret ulottuvat kauas menneisyyteen. Tilakeskusta ympäröiviltä pelloilta tehtyjen esinelöytöjen mukaan tilaa on asuttu viimeistään ristiretkiajalla.
1400-luvulla Partala oli nimismiestila ja 1500-luvun puolivälissä se toimi kuningas Kustaa Vaasan kuninkaankartanona, mistä nimikin juontaa juurensa. 1600-luvulla tila oli ratsutila ja 1700-luvulla se siirtyi säätyläisomistukseen. Kartanokulttuuri kukoisti 1700- ja 1800-lukujen taitteessa, mutta vaihtui hiljaiselon aikaan 1800-luvun puolivälin jälkeen. Vuonna 1890 kauppias Albin Valkonen osti kartanon ja alkoi viljellä tilaa. Suuri osa nykyisestä rakennuskannasta, kuten kivinavetta ja väentupa-tallirakennus ovat Valkosen ajalta peräisin.
Valkonen myi tilan vuonna 1919 Juvan kunnalle. Kunnan omistuksessa ensimmäiset 50 vuotta tilalla viljeltiin leipäviljaa kunnan laitoksiin, kuten kunnalliskotiin ja sairaalaan. Tilalla harjoitettiin myös lypsykarjataloutta ja hevoskasvatusta. Juvan kunnalla oli Partalassa oma siitosori Masi. Partala oli usean perheen työpaikka ja koti, sillä tilan toiminnasta vastanneet tilanhoitaja ja hevosenhoitaja perheineen sekä karjakot myös asuivat tilalla. Myös eläinlääkäri perheineen asui päärakennuksessa. Aktiiviviljelyn lopettamisen jälkeen tilalla on toiminut muun muassa maatalousoppilaitos ja maatalouden tutkimuskeskus. Pellot ovat luomussa ja edelleen viljelyksessä.
Vuosina 2022–2023 päärakennus katettiin uudelleen tiilikatteella ja liiterin ja väentupa-talli- rakennuksen katot puhdistettiin. Myös puutarhassa on tehty parannuksia palauttamalla pihoille kuuluneet hiekkakäytävät, poistamalla haitallisesti leviäviä kasveja ja keskitytty vaalimaan puutarhan erilaisia ruusulajikkeita, humalaa ja vanhoja syreenejä.
Piha-alueella voi tutustua tilan historiaan QR- koodiavusteisen Partalan polun avulla. Tästä lisää kohdassa Pitkospuita paikalliskulttuurin poluille.
Partalan kuninkaankartanon juuret ulottuvat kauas menneisyyteen. Tilakeskusta ympäröiviltä pelloilta tehtyjen esinelöytöjen mukaan tilaa on asuttu viimeistään ristiretkiajalla.
1400-luvulla Partala oli nimismiestila ja 1500-luvun puolivälissä se toimi kuningas Kustaa Vaasan kuninkaankartanona, mistä nimikin juontaa juurensa. 1600-luvulla tila oli ratsutila ja 1700-luvulla se siirtyi säätyläisomistukseen. Kartanokulttuuri kukoisti 1700- ja 1800-lukujen taitteessa, mutta vaihtui hiljaiselon aikaan 1800-luvun puolivälin jälkeen. Vuonna 1890 kauppias Albin Valkonen osti kartanon ja alkoi viljellä tilaa. Suuri osa nykyisestä rakennuskannasta, kuten kivinavetta ja väentupa-tallirakennus ovat Valkosen ajalta peräisin.
Valkonen myi tilan vuonna 1919 Juvan kunnalle. Kunnan omistuksessa ensimmäiset 50 vuotta tilalla viljeltiin leipäviljaa kunnan laitoksiin, kuten kunnalliskotiin ja sairaalaan. Tilalla harjoitettiin myös lypsykarjataloutta ja hevoskasvatusta. Juvan kunnalla oli Partalassa oma siitosori Masi. Partala oli usean perheen työpaikka ja koti, sillä tilan toiminnasta vastanneet tilanhoitaja ja hevosenhoitaja perheineen sekä karjakot myös asuivat tilalla. Myös eläinlääkäri perheineen asui päärakennuksessa. Aktiiviviljelyn lopettamisen jälkeen tilalla on toiminut muun muassa maatalousoppilaitos ja maatalouden tutkimuskeskus. Pellot ovat luomussa ja edelleen viljelyksessä.
Vuosina 2022–2023 päärakennus katettiin uudelleen tiilikatteella ja liiterin ja väentupa-talli- rakennuksen katot puhdistettiin. Myös puutarhassa on tehty parannuksia palauttamalla pihoille kuuluneet hiekkakäytävät, poistamalla haitallisesti leviäviä kasveja ja keskitytty vaalimaan puutarhan erilaisia ruusulajikkeita, humalaa ja vanhoja syreenejä.
Piha-alueella voi tutustua tilan historiaan QR- koodiavusteisen Partalan polun avulla. Tästä lisää kohdassa Pitkospuita paikalliskulttuurin poluille.
Juvan museo toimii Partalan kartanon vanhassa päärakennuksessa. Uusituissa näyttelytiloissa pääsee tutustumaan sekä perusnäyttelyyn, että vuosittain vaihtuviin sisältöihin.
Museon perusnäyttely uusitaan noin 4–5 vuoden välein. Nyt nähtävänä oleva näyttely on esillä kartanon entisten asukkaiden mukaan nimetyissä Poppius- salissa ja Albinin kamarissa ja nimeltään ”Pitäjästä palvelutaajamaksi, kirkonkylästä kunnaksi”. Näyttelyssä liikutaan sekä vanhassa pitäjäkeskuksessa että Juvantien varrella ja seurataan vanhan emäpitäjän kehittymistä asukkaistaan huolehtivaksi kunnaksi. Näyttelyssä voi tutustua niin kunnan ”laitoksiin” kuin yritystoimintaankin unohtamatta tavallista ihmistä muutoksen pyörteissä.
Pienessä näyttelytilassa eli Ebban salissa on kesällä 2024 teemana paikallisuus ja menneisyys kunnan tapahtuma- ja markkinointityössä. Esillä on matkamuistoja, myynti- ja markkinointituotteita vuosikymmenten varrelta sekä Gottlundin kierroksen elävöittämisessä käytettyjä rooliasuja.
Yhtenä kesän teemana on makumatka menneisyyteen. Kesäkauden avaa Makuja menneisyydestä – 1700-luvun makea keittiö- ruokakurssi 11.6.2024. Tarkemmat tiedot Juvan tapahtumakalenterissa.
Juvan museon perusnäyttelyyn liittyvään tarinakarttaan voi tutustua ohessa. Kuvat tarinakarttaan on koonnut ja tekstit laatinut kansatieteilijä Kirsi Vertainen.
Juvan museo toimii Partalan kartanon vanhassa päärakennuksessa. Uusituissa näyttelytiloissa pääsee tutustumaan sekä perusnäyttelyyn, että vuosittain vaihtuviin sisältöihin.
Museon perusnäyttely uusitaan noin 4–5 vuoden välein. Nyt nähtävänä oleva näyttely on esillä kartanon entisten asukkaiden mukaan nimetyissä Poppius- salissa ja Albinin kamarissa ja nimeltään ”Pitäjästä palvelutaajamaksi, kirkonkylästä kunnaksi”. Näyttelyssä liikutaan sekä vanhassa pitäjäkeskuksessa että Juvantien varrella ja seurataan vanhan emäpitäjän kehittymistä asukkaistaan huolehtivaksi kunnaksi. Näyttelyssä voi tutustua niin kunnan ”laitoksiin” kuin yritystoimintaankin unohtamatta tavallista ihmistä muutoksen pyörteissä.
Pienessä näyttelytilassa eli Ebban salissa on kesällä 2024 teemana paikallisuus ja menneisyys kunnan tapahtuma- ja markkinointityössä. Esillä on matkamuistoja, myynti- ja markkinointituotteita vuosikymmenten varrelta sekä Gottlundin kierroksen elävöittämisessä käytettyjä rooliasuja.
Yhtenä kesän teemana on makumatka menneisyyteen. Kesäkauden avaa Makuja menneisyydestä – 1700-luvun makea keittiö- ruokakurssi 11.6.2024. Tarkemmat tiedot Juvan tapahtumakalenterissa.
Juvan museon perusnäyttelyyn liittyvään tarinakarttaan voi tutustua ohessa. Kuvat tarinakarttaan on koonnut ja tekstit laatinut kansatieteilijä Kirsi Vertainen.
Oheisella videolla tutustumaan aiempiin Juvan museossa esillä olleisiin näyttelyihin. Ensimmäisenä tutustumisvuorossa on Lotta Svärd- järjestön juhlavuoden 2021 näyttely ”Kotirintamalla – sodassa ja rauhassa”.
Näyttely esitteli järjestön toimintaa kotirintamalla muutamien juvalaisten naisten tarinoiden ja esineiden kautta. Naiset olivat sairaanhoitajia, kauppiaan vaimoja ja maatalon emäntiä, äitejä, tyttäriä ja sisaria. Sotavuosina heidän tekemänsä työ järjestön puitteissa oli samaa työtä, mitä naiset olivat tottuneet tekemään eli muonittamaan, vaatettamaan ja huoltamaan.
Naisten työ ei loppunut vuoden 1944 rauhanehtoihin, vaikka järjestön toiminta lakkautettiin. Naisten työpanosta tarvittiin myös jälleenrakennuksen aikana.
Oheisella videolla tutustumaan aiempiin Juvan museossa esillä olleisiin näyttelyihin. Ensimmäisenä tutustumisvuorossa on Lotta Svärd- järjestön juhlavuoden 2021 näyttely ”Kotirintamalla – sodassa ja rauhassa”.
Näyttely esitteli järjestön toimintaa kotirintamalla muutamien juvalaisten naisten tarinoiden ja esineiden kautta. Naiset olivat sairaanhoitajia, kauppiaan vaimoja ja maatalon emäntiä, äitejä, tyttäriä ja sisaria. Sotavuosina heidän tekemänsä työ järjestön puitteissa oli samaa työtä, mitä naiset olivat tottuneet tekemään eli muonittamaan, vaatettamaan ja huoltamaan.
Naisten työ ei loppunut vuoden 1944 rauhanehtoihin, vaikka järjestön toiminta lakkautettiin. Naisten työpanosta tarvittiin myös jälleenrakennuksen aikana.
Siirtoväen Karjalasta mukanaan tuomaan esineistöön voi tutustua uudistetussa Juvan karjalaisten museossa
”Karjala on miul ain mieles, ei meä päiveäkä jot sei juohtus mielie. Sillei maha mitteä!” (Tauno Sepän tutkimuksesta ”Karjalaisten sijoittuminen Juvalle ja heidän toimintansa”. 1980-luku.)
Juvan karjalaisten museon vuonna 2023 uusittu näyttely on nimeltään ”Tarinoiden tupa ja kertomusten kammarit”. Vanhassa väentuvassa on säilytetty tuvan tuntu, jota korostavat esillä olevat esineet niihin liittyvine tarinoineen. Näyttely jatkuu kartanon tallimiehen entisessä asuinhuoneistossa.
Pihanpuoleisessa kamarissa palataan muistojen Karjalaan. Juvalaistaiteilija Hanna Rädyn taide yhdistettynä vanhoihin valokuviin muistuttaa rajan taakse jääneistä kotitaloista, joissa heinätyöt ja aamulypsyt odottavat yhä - ikuisen kesän Karjalassa. Toisessa kamarissa on pysähdytty hetkeen. On syyskuun 19. päivä vuonna 1944, illan kahvihetki keskeytyy radiosta tulevan tiedotuksen vuoksi. Ministeri von Born lukee rauhanehtoja.
Siirtoväen Karjalasta mukanaan tuomaan esineistöön voi tutustua uudistetussa Juvan karjalaisten museossa
”Karjala on miul ain mieles, ei meä päiveäkä jot sei juohtus mielie. Sillei maha mitteä!” (Tauno Sepän tutkimuksesta ”Karjalaisten sijoittuminen Juvalle ja heidän toimintansa”. 1980-luku.)
Juvan karjalaisten museon vuonna 2023 uusittu näyttely on nimeltään ”Tarinoiden tupa ja kertomusten kammarit”. Vanhassa väentuvassa on säilytetty tuvan tuntu, jota korostavat esillä olevat esineet niihin liittyvine tarinoineen. Näyttely jatkuu kartanon tallimiehen entisessä asuinhuoneistossa.
Pihanpuoleisessa kamarissa palataan muistojen Karjalaan. Juvalaistaiteilija Hanna Rädyn taide yhdistettynä vanhoihin valokuviin muistuttaa rajan taakse jääneistä kotitaloista, joissa heinätyöt ja aamulypsyt odottavat yhä - ikuisen kesän Karjalassa. Toisessa kamarissa on pysähdytty hetkeen. On syyskuun 19. päivä vuonna 1944, illan kahvihetki keskeytyy radiosta tulevan tiedotuksen vuoksi. Ministeri von Born lukee rauhanehtoja.
Juvan taajamakeskustan läheisyydessä on useita Partalan alueeseen liittyviä, rikkaan paikalliskulttuurin ja luonnon vivahteista kertovia polkuja.
Luonto- ja kulttuuripolku Gottlundin kierros alkaa Partalan museoalueelta ja Juvan harmaakivikirkolta alkava Juvan kulttuuripolku kulkee keskustan ja museoalueen välillä. Polkujen varrella on reittikohteiden historiasta kertovia infotauluja, joihin Juvan lukion abiturientit tuottivat audiovisuaalista sisältöä AIKU-hankkeen kautta vuosina 2022-2023.
Gottlundin kierroksesta ja Juvan kulttuuripolusta on tuotettu tarinakartat. Polkujen kertomiin tarinoihin voi tutustua tarkemmin sivun alaosan tarinakartta-osiosta.
Partalan alueella kulkee QR-koodein viitoitettu Partalan polku, jonka varrella on yhteensä kahdeksan rastipistettä. Kustakin tolpasta löytyvien QR-koodien kautta avautuu polun kohteista ja Partalan historiasta kertova sivu.
Partalasta voi lähteä myös Sepittäjän kierrokselle seuraamalla Gottlundin kierroksen kulkua infotaulujen 1-6 kautta. Sepittäjän kierros on läheisessä Huttulanniemessä kiertelevä, helppokulkuinen ja perheille hyvin sopiva luontopolku, jonka varrelta löytyy tietoa alueen järviluonnon erityispiirteistä. Kauniilla paikalla aivan Huttulanniemen kärjessä sijaitsee uusi tulipaikka.
Juvan taajamakeskustan läheisyydessä on useita Partalan alueeseen liittyviä, rikkaan paikalliskulttuurin ja luonnon vivahteista kertovia polkuja.
Luonto- ja kulttuuripolku Gottlundin kierros alkaa Partalan museoalueelta ja Juvan harmaakivikirkolta alkava Juvan kulttuuripolku kulkee keskustan ja museoalueen välillä. Polkujen varrella on reittikohteiden historiasta kertovia infotauluja, joihin Juvan lukion abiturientit tuottivat audiovisuaalista sisältöä AIKU-hankkeen kautta vuosina 2022-2023.
Gottlundin kierroksesta ja Juvan kulttuuripolusta on tuotettu tarinakartat. Polkujen kertomiin tarinoihin voi tutustua tarkemmin sivun alaosan tarinakartta-osiosta.
Partalan alueella kulkee QR-koodein viitoitettu Partalan polku, jonka varrella on yhteensä kahdeksan rastipistettä. Kustakin tolpasta löytyvien QR-koodien kautta avautuu polun kohteista ja Partalan historiasta kertova sivu.
Partalasta voi lähteä myös Sepittäjän kierrokselle seuraamalla Gottlundin kierroksen kulkua infotaulujen 1-6 kautta. Sepittäjän kierros on läheisessä Huttulanniemessä kiertelevä, helppokulkuinen ja perheille hyvin sopiva luontopolku, jonka varrelta löytyy tietoa alueen järviluonnon erityispiirteistä. Kauniilla paikalla aivan Huttulanniemen kärjessä sijaitsee uusi tulipaikka.
Vieritä palkkia alaspäin nähdäksesi tarinakartan kohteet, videot ja kuvat.
