Pattoilla voi vierailija sananmukaisesti astua menneeseen. Tilan miljöö vie perinteisen maanviljelyn ja karjatalouden aikaan, kun lähes kaikki tarpeellinen saatiin pelloilta, järvestä ja tilaa ympäröivistä metsistä. Huolella kunnostettu 1800- lukua henkivä pihapiiri, ympäröivillä pelloilla kesäisin laiduntavat lampaat ja luontopolku pitkospuineen kutsuvat nauttimaan tunnelmasta.
”Myö käyää teillä kahtomassa uutta,käykee työ kahtomassa meillä vanhoo”. Tämä Pattoin perintötalon asukkaiden sanonta pitää edelleen kirjaimellisesti paikkansa. Asukkaiden omavarainen ja perinteisiä elinkeinoja kunnioittanut elämäntapa säilytti pihapiirin monet rakennukset lähes sata vuotta alkuperäisessä asussaan.
Vuonna 2024 tulee kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun Pattoin perintötalo siirtyi Juvan kunnan omistukseen. Tila oli ollut autiona, osa rakennuksista oli huonossa kunnossa, särentäaitoja lahonnut ja pelloilla kasvoi koiranputkea. Ensimmäisinä vuosina tilan rakennuksia korjattiin, kivijalusta-aidat kunnostettiin, tilan esineistö inventoitiin ja tilakeskuksen ulkopuolella olevalle luonnonsuojelualueelle raivattiin luontopolku. Myös lampaat aloittivat ”työnsä” maiseman avartamiseksi. Vuodesta 2011 lähtien tila on ollut yleisölle avoin vierailukohde.
Tilalla voi vierailla omatoimisesti ympäri vuoden. Pihapiirissä voi kuljeskella, kuhan vain muistaa sulkea veräjät jälkeensä. Luontopolku on käytettävissä keväästä syksyyn. Tarkemmat tiedot löytyvät kohdasta ”Pattoin luontopolku”.
Kesäkaudella Pattoilla on opas, jonka johdolla tutustuminen rakennuksiin on mahdollista. Vuonna 2025 opas on paikalla keskiviikosta sunnuntaihin 11.6.-24.8. klo 11-17. Liput 4/2 €.
Vuonna 2019 Maatiainen ry valitsi museoalueen Vuoden perinnemaisemaksi. Pattoin perintötalo on myös yksi Juvan Saimaa Geopark -kohteista.
Pattoin rakennukset sijoittuvat vuonna 1873 valmistuneen päärakennuksen molemmin puolin. Rakennukset ja aidatut pihat muodostavat suojaisan pihapiirin, jota ympäröivät kiviaidoin aidatut pellot.
Pattoin tiluksilla harjoitettiin kaskiviljelyä, maanviljelystä, karjanhoitoa, metsästystä ja kalastusta, kuten muillakin eteläsavolaisilla tiloilla. Kotitila elätti asukkaansa, ja lähes kaikki tarpeellinen saatiin tilalta ja sitä ympäröivistä metsistä.
Tämä vuotuiskierron rytmittämä elämänmuoto on lyönyt leimansa niin tilan pihapiiriin, rakennuskantaan kuin esineistöönkin. Huomionarvoiseksi Pattoin tekee se, että samoja elinkeinoja on harjoitettu siellä vain vähäisin muutoksin 1800- luvun alkupuolelta miltei 1900-luvun loppuun.
Joistakin 1950- ja 60- luvulla tehdyistä peruskorjauksista huolimatta tila on säilynyt lähes alkuperäisessä asussa. Myös sähköt, sekä vesi- ja viemäröintijärjestelmät puuttuvat.
Kuva: Ilmakuva Pattoin tilalta. Kuvaaja Keijo Kääriäinen, 6.8.1960. Suomen Ilmakuva Oy.
Pattoin rakennukset sijoittuvat vuonna 1873 valmistuneen päärakennuksen molemmin puolin. Rakennukset ja aidatut pihat muodostavat suojaisan pihapiirin, jota ympäröivät kiviaidoin aidatut pellot.
Pattoin tiluksilla harjoitettiin kaskiviljelyä, maanviljelystä, karjanhoitoa, metsästystä ja kalastusta, kuten muillakin eteläsavolaisilla tiloilla. Kotitila elätti asukkaansa, ja lähes kaikki tarpeellinen saatiin tilalta ja sitä ympäröivistä metsistä.
Tämä vuotuiskierron rytmittämä elämänmuoto on lyönyt leimansa niin tilan pihapiiriin, rakennuskantaan kuin esineistöönkin. Huomionarvoiseksi Pattoin tekee se, että samoja elinkeinoja on harjoitettu siellä vain vähäisin muutoksin 1800- luvun alkupuolelta miltei 1900-luvun loppuun.
Joistakin 1950- ja 60- luvulla tehdyistä peruskorjauksista huolimatta tila on säilynyt lähes alkuperäisessä asussa. Myös sähköt, sekä vesi- ja viemäröintijärjestelmät puuttuvat.
Kuva: Ilmakuva Pattoin tilalta. Kuvaaja Keijo Kääriäinen, 6.8.1960. Suomen Ilmakuva Oy.
Se, että tila on säilynyt nykyisessä asussaan, on viimeisten asukkaiden ansiota. Sisarukset eli August, Kalle, Aaro ja Anna Regina olivat viimeinen sukupolvi Nikulaisen suvussa, joka isännöi Pattoin tilaa kaikkiaan neljän sukupolven ajan.
Sisarusten isä Ville Nikulainen kuoli vuonna 1953 sisarusten ollessa iältään jo 40–50 vuotiaita, ja sisaruksista jokainen peri tilasta yhtä suuren osan.
Syitä siihen, miksi he jäivät elämään ”vanhoilleen” on useita. Yksi oli heidän ikänsä, sillä he eivät olleet enää ihan nuoria ryhtyäkseen voimaperäiseen tilan kehittämiseen. He kaikki olivat myös naimattomia, joten perillistä tai jatkajaa tilan pidolle ei ollut.
Myös se, että heitä oli neljä, vaikeutti päätöksentekoa uudistusten läpiviemisessä. Sisarukset arvostivat aiempien sukupolvien perinteistä elämäntapaa ja noudattivat sitä myös itse. Elämänrytmin, joka soljui eteenpäin omissa vanhoissa uomissaan, havaitsivat myös tilalla vierailleet ystävät ja sukulaiset. He ovat todenneet, että ”sielu lepäs siinä talossa” ja ”semmone tunnelma, et se oli semmone rauha siinä talossa, että jotenki sitä hiljenty ku meni sinne”.
Sisarukset elivät varsin vanhoiksi. Viimeisin heistä, Anna Regina kuoli 90 vuoden iässä vuonna 2003.
Kuva: August Puranen. Juvan Kotiseutuarkisto.
Se, että tila on säilynyt nykyisessä asussaan, on viimeisten asukkaiden ansiota. Sisarukset eli August, Kalle, Aaro ja Anna Regina olivat viimeinen sukupolvi Nikulaisen suvussa, joka isännöi Pattoin tilaa kaikkiaan neljän sukupolven ajan.
Sisarusten isä Ville Nikulainen kuoli vuonna 1953 sisarusten ollessa iältään jo 40–50 vuotiaita, ja sisaruksista jokainen peri tilasta yhtä suuren osan.
Syitä siihen, miksi he jäivät elämään ”vanhoilleen” on useita. Yksi oli heidän ikänsä, sillä he eivät olleet enää ihan nuoria ryhtyäkseen voimaperäiseen tilan kehittämiseen. He kaikki olivat myös naimattomia, joten perillistä tai jatkajaa tilan pidolle ei ollut.
Myös se, että heitä oli neljä, vaikeutti päätöksentekoa uudistusten läpiviemisessä. Sisarukset arvostivat aiempien sukupolvien perinteistä elämäntapaa ja noudattivat sitä myös itse. Elämänrytmin, joka soljui eteenpäin omissa vanhoissa uomissaan, havaitsivat myös tilalla vierailleet ystävät ja sukulaiset. He ovat todenneet, että ”sielu lepäs siinä talossa” ja ”semmone tunnelma, et se oli semmone rauha siinä talossa, että jotenki sitä hiljenty ku meni sinne”.
Sisarukset elivät varsin vanhoiksi. Viimeisin heistä, Anna Regina kuoli 90 vuoden iässä vuonna 2003.
Kuva: August Puranen. Juvan Kotiseutuarkisto.
Tilan pihapiirissä ovat läsnä sekä ajallinen ulottuvuus että luonto. Maatalouden harjoittaminen, laidunnus, heinänteot ja puutarhan hoito ovat kaikki vaikuttaneet pihapiirin ja maatalousympäristön muutokseen luonnontilaisesta metsästä kohti hyvin hoidettua maalaistalon pihapiiriä.
Maanviljelyn ja karjanhoidon päättyminen ja tilan autioituminen ovat puolestaan edesauttaneet hidasta muutosta kulttuuriympäristöstä jälleen luonnonympäristöksi. Luonnon ja ihmisen suhdetta luonnehtii jatkuvan muutoksen läsnäolo.
Tilan siirryttyä Juvan kunnan omistukseen noin yhdeksän hehtaarin peltoala oli ollut pitkään viljelemättä. Vuonna 2010 alkoi yhteistyö alueellisen lammaskerhon eli Suur-Savon lampureiden kanssa alueen laiduntamiseksi lampailla. Vuonna 2013 lampurit solmivat maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maisemanhoitosopimuksen Etelä-Savon ELY- keskuksen (Elinkeino, liikenne- ja ympäristökeskus) kanssa. Alueen hoidosta on vastannut vuosittain lammaskerhon jäsenlampuri oman katraansa kanssa.
Lampaat ovat tähän saakka olleet suomalaisten alkuperäisrotujen edustajia, suomenlampaita ja kainuunharmaksia. Myös lampurille riittää alueella tehtävää, sillä lampaatkaan eivät syö ihan kaikkea. Vuosittain raivataan liiallisesti kasvavia tai ei-toivottuja kasvustoja esimerkiksi niittämällä.
Kuva: Pattoi 1950-luvun alussa. Kuvaaja August Puranen. Juvan Kotiseutuarkisto.
Tilan pihapiirissä ovat läsnä sekä ajallinen ulottuvuus että luonto. Maatalouden harjoittaminen, laidunnus, heinänteot ja puutarhan hoito ovat kaikki vaikuttaneet pihapiirin ja maatalousympäristön muutokseen luonnontilaisesta metsästä kohti hyvin hoidettua maalaistalon pihapiiriä.
Maanviljelyn ja karjanhoidon päättyminen ja tilan autioituminen ovat puolestaan edesauttaneet hidasta muutosta kulttuuriympäristöstä jälleen luonnonympäristöksi. Luonnon ja ihmisen suhdetta luonnehtii jatkuvan muutoksen läsnäolo.
Tilan siirryttyä Juvan kunnan omistukseen noin yhdeksän hehtaarin peltoala oli ollut pitkään viljelemättä. Vuonna 2010 alkoi yhteistyö alueellisen lammaskerhon eli Suur-Savon lampureiden kanssa alueen laiduntamiseksi lampailla. Vuonna 2013 lampurit solmivat maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maisemanhoitosopimuksen Etelä-Savon ELY- keskuksen (Elinkeino, liikenne- ja ympäristökeskus) kanssa. Alueen hoidosta on vastannut vuosittain lammaskerhon jäsenlampuri oman katraansa kanssa.
Lampaat ovat tähän saakka olleet suomalaisten alkuperäisrotujen edustajia, suomenlampaita ja kainuunharmaksia. Myös lampurille riittää alueella tehtävää, sillä lampaatkaan eivät syö ihan kaikkea. Vuosittain raivataan liiallisesti kasvavia tai ei-toivottuja kasvustoja esimerkiksi niittämällä.
Kuva: Pattoi 1950-luvun alussa. Kuvaaja August Puranen. Juvan Kotiseutuarkisto.
Pattoin perintötalon ja Jukajärven välillä kulkee noin 1,3 kilometrin mittainen, helppokulkuisena perheille sopiva luontopolku.
Polun varrella kulkijalle avautuu vaihtelevia ja kiinnostavia näkymiä Pattoin tilan peltoniityille ja Metsähallituksen luonnonsuojelualueen jyhkeiden korpikuusten tyypittämään metsämaisemaan. Pattoin Vanha talvitie johdattaa askeleet päätalolta kohti rantalehtojen reunustamaa järvenrantaa ja kylän vanhaa uimapaikkaa.
Polun varrella on kaksi laavua, Aaronlaavu ja Pattoin laavu, pitkospuut ja levähdyspaikka. Kesäkuussa 2024 avattiin Pattoin pääportilta alkava, lammasaidan vierustaa seuraava yhdysreitti, joten polulle ja paikoitusalueelle pääsee kulkematta tien kautta. Poluilla kuljetaan useamman karjasillan ylitse, ihmetellään laiduniityn kukkaloistoa ja uppoudutaan linnunlaulun tahdittamaan, rauhalliseen elämänrytmiin, josta Pattoi on ollut tunnettu jo vuosikymmenten ajan.
Luontopolku sopii helppokulkuisena koko perheelle. Aaronlaavusta rakennetaan esteetöntä retkeilykohdetta kesällä 2024, joten rakennustyöt on syytä ottaa retkisuunnitelmia laadittaessa huomioon.
Digitaalinen kartta ja lisätietoja luontopolusta on Outdooractive-palvelussa. Painoesitettä on saatavissa mm. Pattoin päärakennuksesta ja ABC-liikenneasemalla sijaitsevasta matkailuneuvonnasta.
